Reilu viikko sitten pienisuuri muruseni sai nimensä kastejuhlassa. Nimi sinetöityi mieliimme kaksi päivää aiemmin, ihan yllättäin mies halusi taikka suostui minun alkuaikojen suosikkiin. Toiseksi ja kolmanneksi nimeksi valikoitui tärkeitä nimiä lähisuvusta. Kastejuhla seurakuntatalolla oli oikein mukava kokemus, kaikki sujui sutjakkaasti ja suuremmilta paniikkikohtauksilta taisi säästyä jokainen. Seurakuntatalo paikkana ei ole niin kovin tunnelmallinen, pientä koristelua lyhtyjen ja kukkien kanssa sinne loihdimme.
Päivät sujahtavat menemään tuosta noin vaan. Minusta tuntuu kuin sanoisin joka päivä samat sanat: " ai siis joko on maanantai/tiistai/keskiviikko jne". Vaikka ei sen kummempia menoja taikka kiireitä olekaan eikä päivät vilahda hetkessä ohi niin silti en voi olla ihmettelemättä kuinka vauvani on jo kaksi kuukautta, missä välissä ne kaksi kuukautta ovat menneet.
Nyt tuo ihmeellinen, lähinnä hyväntuulinen pikkuheepo
hymyilee paljon
jokeltelee sujuvasti
ihmettelee käsiään
viihtyy veljeään paremmin lattialla lelukaaren alla
on tullut mopon yliajamaksi isoveljensä toimesta
on niellyt varmaan kilon koirankarvaa
nukkuu aamut ja päivät
on illanvirkku kujeilija taikka sitten vastavuoroisesti väsynyt ja kiukkuinen ilta -ja yövalvoja
nukkuu yönsä uneen päästyään rauhallisesti tankaten maitoa säännöllisesti
uni maittaa vanhempien välissä parhaiten kädet pään päällä ja jalat levällään.
Huomenna on kaksikuukautisneuvola, jännittävää saada mitat ja vertailla niitä veljeensä, joka kasvoi oikein tuhtia tahtia ensimmäisen vuoden ajan. Hauska on ollut huomata kuinka sitä taantuu ihan neuvottomaksi näiden mittojen suhteen täällä Pohjolassa, Mombasassa me nimittäin mitattiin Hippu aina parin viikoin välein ihan kotivaa'alla ja mittanauhalla eikä ikinä sen enempää epäilty omia mittaustaitojamme. Nyt ei tulisi mieleenkään alkaa itse mittailemaan (eihän se voi olla luotettavaa) vaan odottaa neuvolaa.
Tämä viikko on täynnä lääkärijuttuja, itse kävin tänään, vauva huomenna ja Hippu keskiviikkona. Hipulla on suurin juttu, nielurisaleikkaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti