Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

31.10.2012

Onnea on


Ystävä, joka muistuttaa Mombasan hyvistä puolista, ulkomaanasujan iloista ja elämän kauniista puolista. Plus on ihastunut Hippuun täysin, malttaa ihastella ja leikittää pientä niin, että elo on sujunut lähes kuin tanssi viime päivät.


Onnea on kauniit rannat, autenttiset pikkupaikat, lounas parin tunnin matkan päässä. Mutta ehkä juuri siksi se lounas maistuu niin vietävän hyvälle, sen eteen on nähnyt vaivaa. Mieltä ei häiritse pöydällä juoksevat muurahaiset, tärkeimmät asiat tulevat ensin.


Pienen pojan iso olo hiekasta. Valokuvaustuokio muuttui, kun Hippu tajusi kuinka hienoa hiekka on.



Hiekkaa oli juoksutettava sormien välistä, heiteltävä vähän ilmaan. Pian joka paikka oli aivan hiekassa. Väliäkös tuon kun sen sai myös ihan helpolla pois. Viimeiset rippeet illalla suihkussa viimeistään.


Suosittelen lounasta kaukana kotoa, pienen vaivannäön päässä, luonnon lähellä ulkoilmassa. Okei, tiedetään tiedetään ettei se kaikkialla ihan luonnistu ja aikaakaan pitäisi olla koko päivä, mutta suosittelen silti.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vettä sataa ja tuulee, joten hiukan on kateellista katsella kuvia.

T: Isi

Anonyymi kirjoitti...

Vettä sataa ja tuulee, joten hiukan on kateellista katsella kuvia.

T: Isi

Aila mummo kirjoitti...

Samoin täällä,siis ei pajon naurata,kaunis pieni pakkanen muuttui loskaksi ja rännäksi. Kadehdin mutta suon tuon kaiken ihanan Sinulle ja Hipulle kaikesta sydämestäni..

Arja-täti kirjoitti...


Tästä se maailman ihmeitten tutkiminen alkaa ja sitä sitten riittää,"maailma on niin avara"...
Talvea täällä odotellaan, kerran jo näyttäytyi kolmena päivänä! Nauttikaa näkymistä ja lämmöstä!
Terveisin.

jenni kirjoitti...

Isi- kyllä se aurinko sinnekin taas paistaa, kuukausien päästä ;) mutta onneksi voi aina katsella kuvia Mombasasta!

Mummo - puspus ja halaus. Hiukan on ikävä vuodenaikoja, myönnettäköön.

Arja - niinpä. ihmeteltävää riittää,m hyvä niin. Hiekka sai kyllä Hipun lumoutumaan. Terveisiä!