Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

24.11.2014

Nielut ja ipadit

Viime viikko ei mennyt ihan putkeen, sairastupaa kyllä vietettiin, mutta ei Hipun nieleurisaleikkauksen vuoksi vaan ihan vaan flunssan ja rähmäisten silmien takia. Keskiviikkoaamuna olisi pitänyt mennä leikkaukseen, mutta tiistai-iltana Hipulle nousi kuume ja leikkaus peruuntui. Keskiviikkoiltana oltiinkin sitten Tyksin päivystyksessä ja molemmilla pojilla todettiin silmätulehdus. Siihen auttoi onneksi nopeasti silmätipat, pienelle helppo antaa ja isommalle ei niinkään. Maanittelu, lepertely, uhkailu ja lopulta lahjonta. Lahjonta toimi, panoksenaan jäätelö.

Viisi päivää lähes koko ajan kotona on jokseenkin haastavaa. Lauantaina oli pakko pitää miehen kanssa palaveri, missä mietittiin miten paljon 2,5-vuotias voi käyttää ipadia taikka katsoa telkkua. Toki sisällä vietetyt päivät lisäävät käyttöä, mutta silti vaikka on kipeä niin ei niitä mielestäni voi katsoa kaiken aikaa. Päädyimme siihen, että lapsi saa katsoa illan pikkukakkosen (60min) ja aamulla sen mitä ehtii. Harvoin illallakaan katsoo koko jaksoa eikä joka ilta olla edes kotona. Telkkuajan lisäksi kolme lastenohjelmaa ipadilta, lastenohjelmat kestää max 20 minuttia eli niistäkin voi tulla jo tunti päivässä eli noin niinku periaatteessa Hippu saattaisi katsoa lastenohjelmia kolmekin tuntia päivässä. Se kuulostaa rajulta ja isolta määrältä, tiedän. Telkkua en koe ongelmaksi, koska sitä Hippu harvoin katsoo pitkiä aikoja, mutta tuo ipadi on kyllä kamala laite, koukuttava niin lapselle kuin aikuiselle. Sitä en voi kieltää etteikö se olisi välillä huojentavaa antaa lapsen katsoa ipadia ja istahtaa hetkeksi vaikka juomaan kuppi kahvia tai syöttää vauvaa rauhassa tai tehdä ruokaa. Mutta sitten taas ne raivarit, joita lapsi saa kun ipadi ei vaikka toimi (netti pätkii) tai jos ipadi pitää antaa pois, ovat ihan poskettomia, ilman mitään tolkkua. Niitä raivareita todistaessa ei voi olla ajattelematta, että ipadi on liikaa noin pienelle ihmiselle ja että se turmelee pienen ihmisen sielua. Vaikeaa tämä rajojen määrittely. Tiukasti olen pitänyt parhaani mukaan kiinni siitä, että ruoka syödään yhdessä saman pöydän äärellä ilman mitään välineitä. Vaikeaa sekin. Ja sitten taas toisaalta jos olen yksin niin mitä tee, selaan nettiä ja syön samalla, olen sohvalla ja herkuttelen telkkua katsoesssa, silloin olen yksin ilman seuraa, joten se on minulle eri asia. Uskon siihen, että elävä ja edessä oikeasti oleva toinen ihminen on parempi vaihtoehto kuin ruudun takana oleva, siksi yhteiset ruokailut ja siksi osittain ipadin rajoittaminen.Toinen osa rajoittamista on se, että suosin fyysisiä leikkejä joissa oma mieli ohjaa toimintaa.

Nyt odotellaan uutta aikaa nielurisaleikkaukseen, sanoivat että tulisi jo ennen joulua. Toivon itse, että tulisi vasta joulun jälkeen tai sitten hyvissä ajoin ennen joulua.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Jenni!

Samasta asiasta "taistellaan" meidänkin perheen 2v 8kk:n kanssa. Hän haluaa katsoa piirrettyjä, ja ollaan mietitty, et mikä on oikea katseluaika tuon ikäiselle. Ollaan päädytty siihen, että hoidon jälkeen voi katsoa, kun itse teen ruokaa. Samoin illalla ennen iltapalaa ja suihkua. Sairaana ollessa toki katsoi enemmänkin. Eihän sitä äiti tai isäkään jaksa iltaisin leikkiä, lukea tai ulkoilla koko aikaa työ/opiskeleupäivän päätteeksi. Silloin piirretyt ovat mielestäni ihan järkevä juttu. Meidän tyttö oppii ainakin tosi paljon sanoja ja lauseita myös piirretyistä. Toki siis määrätään ne piirretyt, joita hän voi katsoa.

Muuten, kuinka teillä on onnistunut paluu Suomeen? Oletteko ikävöineet kovasti Kenian lämpöön? Oletteko käyneet/menossa käymään siellä jossain vaiheessa?

Terveisin Heli, Afrikkaan pääsystä unelmoija :)

jenni kirjoitti...

Hei Heli - niinpä, välillä piirretyt on oikein passeleita rauhoittumiseen ja juurikin hoidon jälkeen tuntuu usein, että lapsi tarvitsee ns.nollausta, mutta liian usein meillä myös Hippu saa mittavat raivarit, kun ipadi otetaan pois, vaikka kuinka yritetään alustaa tilannetta juttelemalla kuinka nyt voi katsoa vaan yhden ja kohta kun se loppuu niin sitten ipadi laitetaan pois jne... Se pistää mietityttämään, mies epäilee, että silloin raivarit tulisi jostain muusta aiheesta (eli raivarien määrä vakio tässä iässä -teoria:)) Saas nähdä saadaanko luotua yhteiset ja toimivat pelisäännöt tähän.

Ja hei, noista Kenia-ikävistä voisinkin ihan kirjoittaa tässä joku päivä.