Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

27.6.2011

Juhannustanssit


Juhannuksen päätapahtuma oli ystäviemme häät lauantaina. Vihkiminen tapahtui maistraatissa ja me olimme miehen kanssa todistajina. Juhannus on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, sekoitus häitä, filippiiniläisiä tapoja, saunan rakennusta, altaan käyttöönottoa ja karaokea.



Juhannusaattona vihdoin ja viimein vesiauto saapui täyttämään altaamme. Ei mennyt täyttö ihan niin kuin olisi pitänyt ja nyt meillä on täysin vinkura ja kallellaan oleva allas.


Sunnuntaiaamuna vesi oli uimakelpoista ja kylmääää. Pakko oli silti sukeltaa altaaseen ja ottaa Marakin mukaan polskimaan.


Vielä perjantaina sauna oli tässä jamassa. Lauantaina se valmistui illan hämärässä, mutta ovi oli liian leveä, vielä on siis löylyt ottamatta.


Perjantaina pääsin kuitenkin jo kipinävahdiksi kiukaalle, joka on aika mahtipontinen - kiiltävän hopeinen. Kiuas on ehkä turhan iso, mutta menee paremman puutteessa.



Puutarhurimme sai ruohonleikkurin, ei tarvitse enää heilua viikatteen kanssa. Koirat tosin eivät tästä kapistuksesta tykkää ollenkaan.


Perjantai-iltana häiden filpparivieraat toivat meille kokonaisen possun. Mrs. Piggyn. Mrs. Piggy putsattiin, sheivattiin ja keihästettiin, jätettiin yöksi kuivumaan, jotta aamulla voisi aloittaa monituntisen grillauksen. Mrs. Piggyä piti pyörittää taukoamatta, takapihalla oli kuuma ja kokit hikoilivat kilpaa. Kuvassa näkyy kuinka pääpyörittäjä on valkoisen lakanan takana, kuumuutta piilossa.



Valmiiina lähdössä maistraattiin.



Alllekirjoituksia. Maistraatin tapahtumia on vaikea pukea sanoiksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että pari sai virallisesti toisensa. Kaikki tapahtui tuomarin (kai se tuomari oli) työhuoneessa, tuomari piti paatoksellisen puheen avioliitosta ja onnesta, pyysi lisää rahaa joka toinen minuutti, opasti meitä miten kuvissa pitää olla, laittoi morsiamen tukkaa jatkuvastija aiheutti jokaisessa levottomuutta ja hillittömiä naurukohtauksia, jotka oli vaan pakko niellä takaisin sisään.







Valokuvaamon edessä patsasteli tämmöinen suloisuus, kolmekuukautinen rotikka.



Juhlat alkakoon.




Lauantai-ilta sujuikin sitten karaokea laulaessa. Siellä missä on filppareita, on varmasti myös karaoke.


Sunnuntaina jatkettiin Mrs. Piggyn syömistä, illalla unijukka kutsui jo kahdeksalta. Rankkaa, mutta niin erilaista ja mieleenpainuvaa viikonloppua tulee varmasti muisteltua vielä pitkän aikaa.

4 kommenttia:

Anu Johanna kirjoitti...

Heippa! Löysin blogisi vähän aikaa sitten ja ajattelin vaan kertoa, että tämä on tosi kiva. :) Hauska lukea teidän elämästä siellä ja afrikkalaisesta kulttuurista.

jenni kirjoitti...

Ionna -käynkin heti kurkkaamassa blogiisi. Kivaa, että jätit puumerkkisi tänne!

Annu kirjoitti...

tuo ruohonleikkuri tuli minun uniin!

Anonyymi kirjoitti...

"tuomari pyysi rahaa joka toinen minuutti." Repesin. pitäisikö koittaa samaa täällä kun saan vihkioikeudet muutaman kuukauden päästä ;)

Turvallista suomen matkaa!

Elina