Nzuri ya chakula = hyvä ruoka

Selvisihän se syy meikäläisenkin sairastelulle, E.coli se jyllää täälläkin, se samainen bakteeri, mikä siellä tottelee nimeä ehec. Minun e-coli ei onneksi ole yhtä pahaa sorttia kuin saksalainen lajitoverinsa. Ihan antibiootilla pitäisi mennä ohi. Nairobin reissulla lääkäri määräsi jo kuurin, jota nyt tulee jatkaa vielä viidellä päivällä. Elimistön pitäisi sen jälkeen olla suhteellisen puhdas. Sinällään uutiset ovat hyvät - E.colista on helppo päästä eroon toisin kuin viruksista ja alkueläimistä.

Kolmas terve viikko on meneillään ja arvatkaas mitä? Siihen kolmeen viikkoon ei juuri ulkona syömistä kuulu paria kertaa lukuunottamatta. E.coli leviää täällä yleisimmin ulosteen kautta elikkäs mitä luultavimmin sairastelun syynä on joku kakkakäsi, joka on jossain minulle ateriaa kokannut. Olenkin tässä miettinyt, että luovunko kokonaan ravintoloista (jotka ovat yksi suurin huvittelun muoto täällä) vai kuinkakohan loukkaavaksi se koetaan, jos pyydän tarjoilijaa lähettämään keittiöön "pese kädet saippualla" pyynnön aina ravintolaan astuessani?

Jos et halua tietää koko totuutta niin skippaa tämä kappale (sisältö on ällöä). Syy e.colille voisi myös hyvin todennäköisesti löytyä vedestä. Kuten jo aiemmin olen maininnut niin vesi säilytetään täällä maanalaisissa tankeissa. Pihalta löytyy siis vesitankkeja, mutta pihoilta löytyy myös jätetankkeja. Keniassa jätehuolto on vielä hyvin pienissä lapsenkengissä. Vessan tuotokset lasketaan siis omaan pihaan jätekaivoihin, jotka sijaitsevat samoissa syvyksissä kuin vesitankit. Jätetankit pilaavat myös maaperän tai ainakin antavat otollisen kasvualustan kaikelle kamalalle. En ihan perillä ole tuosta jätehuollosta, mutta kerran kurkkasin yhteen omistamme ja näky oli kyllä karmea. En siis mene vannomaan etteikö se jäte sieltä tankista jonnekin menisi, mutta joka tapauksessa kyllä se tässä omassa pihassa myös lilluu hyvän tovin. Eläinlääkärimme kertoi, että heidän vesitankissaan on e.colia ja siksi hän käyttää klooria vedessään, jotta vesi puhdistuisi pahimmista tauteja aiheuttavista tekijöistä.

Viime viikonloppuna tapasin englantilaisen naisen, jolla on yritys, joka tarjoaa erilaisia toimintapoja jätehuoltoon ja veden kanssa pelaamiseen. Hänen kertomansa esimerkkitapaukset olivat nekin karmeita. Ei ole yhtään tavallisuudesta poikkeavaa, että hotellit merenrannalla laskevat putkea pitkin kaiken jätteen mereen. Olen itsekin noita putkia rannalla nähnyt. Se niistä paratiisimaisista valkoisista hiekkarannoista. Tosin tällä hetkellä Kenian ympäristöministeriö tekee paljon töitä, jotta jätehuolto saadaan nykyaikaiseksi.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa sitten ruualle mitä Keniassa syödään? En kaikkea tiedä, mutta ainakin se tarkoittaa sitä, että maaperä on pahasti saastunut. Yhä edelleen täällä myös multaa tehdään sekoittamalla hiekkaa ja eläinten jätöksiä. Jälleen bakteerit kiittävät paratiisista lisääntyä. Viidenneksi suurin tunnistettu kuolinsyy on ripuli, siihen kuolee vuodessa 1,6 miljoonaa ihmistä, yhdeksänneksi eniten ihmisiä kuolee suolistomatoihin. Luvut ovat vuoden 2009 tilastoista.

Miten sitten saa hyvää ruokaa? Minulla on tällä hetkellä järeät aseet käytössä. Kaupasta valitsen hyvin tarkkaan mitä otan. Mitään kolhuja ei saa olla missään, vihannesten pitää näyttää ulospäin täydellisiltä. Kotiin tullessa pesen ne välittömästi puhdistetulla vedellä. Ennen ruuan valmistusta kaikki minkä pestä voi menee lillumaan 20 min veteen, johon laitan ruualle tarkoitettua puhdistusainetta. Sen jälkeen huuhtelen taas kaiken huolella puhdistetulla vedellä ja alan keittelemään. Välillä kyllä syön raakaa tomaattia ja omenoita, mutta nekin ovat käyneet tiukan prosessin läpi. Maitotuotteet syynään tarkasti läpi, kaiken pitää olla pastoroitua.

Minulla on ollut opettelemista. Olen aina ollut hyvin leväperäinen, ajatellut, että bakteerit karaisee ja auttaa vastustuskyvyn luomisessa. Suomessa en juuri koskaan pessyt mitään, vaikka itse olen ollut töissä kaupassa ja nähnyt varsin hyvin kuinka vihanneksia käsitellään (pikkupaljastus: niitä käsitellään varsin mallikkaasti ja hygienisesti). Keniassa keittiömme desinfioidaan päivittäin. Viilaan pilkkua pienen pieneksi ja olen tarkka kuin porkkana. Pidän huolta, että työntekijöillämme on aina saippuaa ja vessapaperia vessassa ja myös kyselen käsienpesusta. Tiskialtaan vieressä fairypurkin vieressä on desinfioiva käsisaippua.

Keittiöstä tulee huumaava tuoksu, linssikeitto porisee ja odottaa syöjäänsä. Linssit ja pavutkin kävivät tänään läpi tarkan puhdistuksen. Koputan puuta ja toivon parasta. Toivottavasti saan hyvää ruokaa.

ps. ei mennyt maanantai-iltana kymmentä minuuttia kauempaa kun rakas insinöörini oli jo korjannut johdon. Muutaman viikon tietokoneeni on jaksanut kertoa minulle, että akun ikä tulee täyteen ja eilen se simahti sitten kokonaan. Tällä hetkellä laturi on niin kuuma, ettei siihen kärsi koskea ja ilman verkkovirtaa kone ei käy ollenkaan. Nähtäväksi jää kuinka kauan minulla on kone käytössä.