Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

15.2.2012

Mombasassa

Maanantaina lähdin matkaan ja eilen aamulla saavuin Mombasaan. Onneksi olin kerrankin varannut runsaasti vaihtoaikaa jatkolennolle, joten maanantainen pommiuhka Amsterdamin kentällä ei pahemmin sotkenut minun suunnitelmia, vaikka lennot olivatkin myöhässä ja tilanne jokseenkin kaaottinen kentällä.

54 kiloa tavaraa tuli ruumassa Mombasaan, matkan varrelle jäi turvakaukalo. Tiesin sen, kun  ne sen minulta Damin kentällä ottivat käsimatkatavaroista pois. Sanoinkin sille miehelle nykyisenä peruspessimistinä, että tämä on nyt sitten viimeinen kerta, kun näen tämän turvaistuimen, että oletko varma etten saisi sitä itse matkustamoon viedä. 

Kenya Airwaysin toiminnassa ei minusta ikinä oikein ole mitään negatiivista ollut, noin niin kuin matkustajan näkökulmasta siellä lentokoneen sisällä, mutta en todellakaa ymmärrä kuinka yhtiö voi toimia niin hyvin kuin se toimii, kun seuraaa yhtiön toimintaa lentokentillä, yhtä suurta kaaosta kaikki.

Ystävänpäivä meni minulta hieman ohi, nukkuen kuumuudessa. Sähköt olivat poikki koko päivän, tietenkin. Illalla käytiin miehen kanssa lenkillä ja jatkettiin päivää purkamalla matkalaukkuja ja kokoamalla sieltä löytyneitä vaunuja niin ja tietysti minun piti saada esitellä jokainen pieni sukka ja body mitä sieltä löytyi. Martti ei jättänyt minua hetkeksikään, miten paljon koiraa voi rakastaakaan?

Nyt kutsuu taas kävelylenkki. Mukavaa helmikuista päivää! Ja serkkupojalle hyvää syntymäpäivää!

3 kommenttia:

Arja-täti kirjoitti...

Jenni,olet saanut kokea "vanhanajan" talven, joten toivon, että sen voimalla jaksat ne paikalliset olosuhteet.Matkalla aina sattuu ja tapahtuu, mutta pääasia, että pääsit rakkaittesi luokse hyvissä voimissa.
Nyt vain odotuksen tunnelmiin...
Parhainta vointia,terveisin
Arja ja Leif

Jenni kirjoitti...

Vai niin ne riistivät sinulta turvakaukalon! Toivottavasti löytää perille. Tärkeintä kuitenki että pääsitte te kaksi onnellisesti kotiin.

jenni kirjoitti...

Arja - tykkäsin kyllä kovasti kunnon talvesta, oli niin kovin kaunista, kun aurinkokin jaksoi monena päivänä paistaa. Mutta ihan hyvä olla nyt kotonakin ja rauhoittua hiukan ja keskittyä seuraaviin kuukausiin. Terveisiä!!

Jenni - sanoppa muuta, senkin riistäjät. Minulla on kyllä vahvasti tunne, että joku sen Nairobin päässä on ottanut itselleen, mutta joo saahan noita uusia, pääasia että suurin osa kuormasta ja me päästiin helposti ja vaivattomasi kotia. pus.