Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

16.2.2012

Vauvamaha = julkinen omaisuus?

Olinhan minä siitä jo aiemmin kuullut ja lukenut, mutta en tietenkään itse sitä sen kummemmin ajatellut taikka asiaan perehtynyt, lähinnä ehkä siksi, että en ole koskaan päässyt läheltä seuraamaan kenenkään toisen raskautta niin, että olisin asiasta jotain jo osannut ymmärtää.

Nyt vatsan kasvaessa huomion määrä sitä kohtaan kasvaa samassa suhteessa. Mielestäni se on ihan huomioivaa ja kivaa, että raskaus huomataan, mutta hyvät ihmiset miettikää miten sen teette. Jos jotain on sanottava, niin sanokaa se kauniisti. Läskiksi, plösöksi, lyllertäväksi, hirveän isoksi jne... kutsuminen ei ole mieltä ylentävää. Vaikka olisi kuinka kasvava vauva mahassa ja vaikka se on kuinka hienoa, että vauva kasvaa niin ei sitä silti negatiiviseen sävyyn tarvitse ilmoittaa. Raskaus tuo jo niin paljon muutoksia vartaloon ja joka päivä saa huomata jotain uutta vartalossaan ja jo siinä on ihan tarpeeksi sopeutumista ja sulateltavaa mielelle, puhumattakaan ympäristöstä tulevista asiattomista kommenteista. Puhumattakaan siitä herkistyneestä mielestä, jonka raskausajan hormonit saavat aikaan, se mieli jaksaa varastoida asioita, jotka pitäisi heittää ajatusten kaatopaikalle.

Ilmiö on osoittautunut minulle erittäin mieltä piinaavaksi. Mikä tekee vauvamahasta julkisen omaisuuden ja miksi sitä pitää niin ahkerasti kommentoida? Minusta tuntuu, että se on suorastaan velvollisuus, että mahasta tulee antaa joku lausunto.  Ja siis en väitä etteikö vauvasta voisi puhua loputtomiin, mutta mielestäni se keskustelu käydään raskaana olevan ehdoilla.

Olen ollut aika pyörällä päästäni kaikista mahani kokoon liittyvistä kommenteista, toki suurin osa on ollut kauniita ja positiivisia, mutta ihmeen paljon sitä rumaakin sanottavaa on löytynyt. Tärkeintä on kuitenkin se, että omasta mielestäni vartaloni ei ehkä koskaan ole ollut niin kaunis kuin se on nyt. Tuhannen taalan vinkki ihan ilmaiseksi: kun seuraavan kerran tapaatte vauvamahan niin huomioikaa se kauniisti, aamen.

5 kommenttia:

Katsan blogi kirjoitti...

voi miten ikävä kuulla. minustakin nainen on kauneimmillaan kun on raskaana. jätä mokomat kommentit omaan arvoonsa ja kukoista kuten varmasti teetkin. ja hävetkää te, jotka tuollaista puhutte.

todellakin itse raskaus muuttaa omaa kehoa paljon ja ihmeteltävää on joka päivä. nauti jokaisesta päivästä, vartalostasi ja vauvastanne. tuo on unohtumatonta aikaa.

ihan varmasti olet kaunis ja masusi myös.

onnea tutkimusmatkalla ja uutta ihmisihmettä odottamalla.
K&kumpp.

Anonyymi kirjoitti...

Moikka!

Ollaan lähdössä avomieheni kanssa viikon päästä ekalle Afrikan reissullemme Keniaan. Nairobiin ja Mombasaan olisi tarkoitus mennä, ja törmäsimme blogiisi googlettaessamme kaikkea mahdollista tietoa keniasta.

Ajattelinkin sitten kysäistä olisiko sinulla jotain vinkkejä matkaan, esim. must do juttuja jne. ( muutaman päivän safari tottakai jo suunnitelmissa :) )

Kiitoksia hyvästä blogista, josta on ollut hyötyä matkan suunnittelussa :)

-Johanna&Juuso

jenni kirjoitti...

Hei ja tervetuloa tänne aurinkoon! Keniaa en niin hirmuisen hyvin tunne, että osaisin sanoa muita näkemisen arvoisia paikkoja kuin Masai Maran (hot air balloon siellä, jos budjetti sallii). Safarihinnoissa on aina paljon ilmaa, varsinkin jos otatte ne joltain agentilta Nairobissa, perussafarista autokyydillä ei kannata maksaa yli 400 USD.

Rannikolla Dianissa on kauniimmat rannat, vaikkakin ehkä himppasen kalliimmat majoitukset ja ravintolat. Shimonissa oli ihan jees snorklata.

Jos haluat enemmän apua, vinkkejä tai jotain niin laita ihmeessä s-postia (jenni.r.uusitalo(at)gmail.com).

jenni kirjoitti...

Niih ja Kati! kiitoksia sanoistasi!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitti paljon vinkeistä! :)
Täällä ollaan jo ihan lähtöfiiliksissä!