Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

12.9.2011

Palanen paratiisia

Miehen yllättäminen perjantaina sujui täysin nappiin. Sain onnellisen seuralaisen viikonloppureissulle etelärannan Kusini Beach Villageen.


Bloggeri ei jostain syystä anna itse päättää miten päin kuvien haluaa ruudulle tulevan.


Aktiviteetteja olivat rannalla makoilu, lukeminen, vuoroveden seuraaminen, paattien katseleminen, uiminen altaassa ja meressä, syöminen ja yksinkertaisesti vain rentoutuminen.




Näissä maisemissa rentoutuminen on jokseenkin maksimaalista, ainoat äänet, jotka voi kuulla ovat aallot, tyytyväinen huokailu ja pienoinen mumina, kun nukahtaa päiväunille aurinkotuoliin.







Majapaikkamme oli kotoisa, palvelu mahtavaa. Meillä oli oma kokki ja tarjoilija. He hoitivat ruuanlaiton. Itse toimme ruuat ja juomat mukanamme, kalastaja kävi aamulla näyttämässä saalistaan, siitä ostimme parhaat päältä. Tuoreita katkarapuja ja kuningaskala.



Lauantain illallinen: kuningaskalaa mojovalla valkosipulilla ja limellä, katkarapucurrya, parsakaalia ja katcumbari-salaattia (tomaattia, sipulia, avokadoa ja limeä). Kuvasta puuttuu taivaallinen kalakastike, rapea patonki ja porkkanakurkkusalaatti.


Näkymää patioltamme sisälle. Olohuoneen takana on keittiö ja keittiön seinän takana makuuhuone ja kylppäri.


Illallisen jälkeen eniten houkutti makuuasento vilttejen alla. Mereltä tuuli lujaa. Suunnitelmissa oli vielä tutustua etelärannan yöeloon, mutta peti ja aikainen herääminen vetivät pitemmän korren.


Sunnuntaina jäimme vielä altaalle muutamaksi tunniksi makoilemaan. Kusinista siirryimme toiseen rantabaariin loikoilemaan vielä muutamaksi tunniksi ennen kotimatkaa.

Pieni matka pois kotoa, tutuista ympyröistä teki niin gutaa. Kaksi päivää riitti erinomaisesti paratiisissa ja nyt jaksaa taas olla uudella energialla kotimaisemissa.

Viikonloppuna luin ahnaasti kirjan Vettä elefanteille serkkuni suosituksesta. Kirja oli loistava. Olen niin onnekas, kun olen valinnut niin loistavia kirjoja Suomen kirjakaupoista lukuhimojani tyydyttämään. Erityisesti kirjassa miellytti ja askarrutti päähenkilön kuvaukset ja ajatukset vanhuudesta ja vanhainkodissa asumisesta.

2 kommenttia:

Hanne kirjoitti...

Mahtavaa että kaappaus onnistui! Näyttääpi tosi ihanalta :)

jenni kirjoitti...

Ihanaa se olikin!