Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

18.3.2011

Siku ya samaki = päivän saalis

Pari tuntia markkinoilla vierähti. Kiesus, sitä melua ja melskettä. Matatun jo sinänsä jännittävä kyyti kalpeni markkinahumun vierellä. Saalistani ihaillessa en voi silti kuin hymäillä. Ilman kodinhoitaajaa en olisi silti reissusta selvinnyt, niin monta kertaa joku nappasi kädestä kiinni, huuti muzungoa (valkoinen) ja halusi saada minusta jotain. Vajaan viis euroa reissu kustansi. Nakumatista ostettuna saalis olisi ollut tuplasti ellei triplasti enemmän. Kuulema kaupatkin käyvät aamuvarhaisella hakemassa tuotteensa markkinoilta.

Kaikki se pölyn ja lian haju, mausteiden tuoksut, mangojen, papaijoiden ja banaaneiden makeat tuoksut, vihannesten väriloisto, ihmisten jatkuva tungos ja iholla oleminen oli uutta minulle. Olo oli kuin olisin erkaantunut ruumistaani ja tarkastellut kaaosmaista elokuvaa. Hunnutetut naiset, taskuja tyhjentävät pikkupojat, kerjäläiset, raivokkaasti tuotteitaan myyvät kauppiaat ja sadat tavalliset ostajat. Välillä kuvittelin olevani Espanjan pikkukaupungin jokavuotisessa tomaattisodassa, tomaatteja myytiin pelkästään sata metriä kertaa sata metriä olevalla alueella, suoraan maasta pahvien päältä, joten voitte varmaan kuvitella kuinka paljon siellä oli karanneita tomaatteja, joiden kohtalona oli tomaattimurska ja tomaattimehu ihmisten jalkojen alla, puhumattakaan kuorma-autoista, joita ajeli pitkin pienen pieniä kujia.

Matatussa istuessani matkalla markkinoille minua hymyilytti ja nauratti kaiken aikaa, kompensoin takapuolessa hiillostanutta pelkoani sillä. Kyyti oli hirmuista, istuin takimmaisella penkille, äärimmilleen täytetyssä matatussa. Takana katonraja oli niin matalalla, että pää osui jokaisen pompun kohdalla kattoon eli koko ajan. Piti lysähtää istumaan velttona alas. Minulle kokemus oli kuin huvipuistossa vuoristoradan ajelu, harvinaista kauhulla sävytettyä hauskanpitoa. Suurimmalle osalle mombasalaisia se on jokapäiväistä, arkipäivää. Ketään ei kiinnosta vaikka kuski kaahaa hullunkiilto silmissään vastaantulijoiden kaistalla, seuraavana hetkenä ojanpuolella, nostaa välillä käden pystyyn merkiksi toisille autoille siitä, että väliin on päästävä. Jarrut kirskuu, mutta sitäkin enemmän kaasupoljin saa kyytiä. Minulle tuli syyllinen olo, koska ajelu oli mielestäni niin huvittavaa ja jännittävää, aivan kuin pilailisin toisten kustannuksella, toisten jokapäiväisellä elämällä.

Osa saaliista




Keittiöstä alkaa leijailemaan huumaavia tuoksuja, kodinhoitaja sanoi tekevänsä porkkanakeittoa, en laittanut vastaan.

Loppuun vielä muistutus! Sunnuntaihin asti on mahdollisuus saada postikortti Kenian Mombasasta, jos mielesi halajaa postikorttia, jätä kommenttilootaan kommenttisi, niin minä kirjoitan sinulle omin pikkukätösini kortin!

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Todella hyvän näköisiä vihanneksia näin euroopan puolelta katsottuna.
T: Isi

Annu kirjoitti...

joko sulla pysyy huivi päällä? makoisaa viikonloppua x 4

Anonyymi kirjoitti...

Moi!
Miten kallista tai halpaa siellä on kaikki?
Kortti olis tosi kiva!
t.Olli, Riku ja Anni

Anonyymi kirjoitti...

Moi!
Mä luen just kirjaa Valkoinen masai. Ootko lukenut koskaan? Kertoo sveitsiläisestä naisesta joka menee lomalle Keniaan ja rakastuu masai- mieheen (=soturi) ja jättää kaiken ja muuttaa miehen perässä Keniaan. Aika mielenkiintoselta vaikuttaa, ainakin tähän asti... Siellä kuvailtiin kyllä aluksi samoilla sanoilla Mombasaa kuin säkin kuvailit! Ja muutenkin jonkun verran samaa (suahilin sanojakin) vaikka se nainen taisikin Keniassa olla 80-luvun lopulla.

Hikiseltä kuulostaa elämä siel, toivottavasti se kesä saapuu tännekin pikkuhiljaa! Tai sulais nyt ensiks toi lumikin.


Postikorttia Litsan suuntaan odotellaan! Kiva haaste. Koskaan mitään kommentoinu vaikka kaiken lukenu... ;)

Terkkuja! :)

<3 Maiju

Jenni kirjoitti...

Mitä noi pyöreät vihreet pussissa olevat on? Ei ne näytä omenoiltakaan, ehkä vähän limeiltä? Entäs noi tummat möllykät hernepussin takana?

Savu kirjoitti...

Moi Jenni, pitkästä aikaa!!! Ja onnea :) Ja onnea myös uuteen alkuun! Mahtava hypätä kyytiin seuraamaan elämäänne toisen valtameren rannalla! terkut kiimingistä, jokirannasta :D

sari kirjoitti...

ahkerasti kummitätikin perheineen täällä Kuopiossa blogiasi lukee.

Unknown kirjoitti...

Omakotitiellä postikorttia odotellaan! Siis luetaan :) Finnmatkat laittoi viestiä, että Mombasan matkat alkavat joulukuussa!

Anonyymi kirjoitti...

Minne mun kommentti hävisi?? no, siis Finnmatkat laittoi mainoksen, että Mombasan matkat tulee myyntiin joulun alla :)
Kaikki luetaan, korttia siis odotellaan Omakotitiellä! Tarja ja kumpp.

jenni kirjoitti...

Isi - kasvikset on kyllä niin maukkaita ja herkullisia täällä. Vielä olen ihan salaattihuumassa, kurkku, tomaatti ja porkkana limellä maustettuna, jam!

Annu - pysyyhän se, saunapyyhetaktiikalla, tosin eilen näin muutamia variootioita, joita voisin testailla!

Olli, Riku ja Anni - hehee! Sainhan teidät kommentoimaan:) Mun tuntumalla täällä on himpun verran edukkaampaa kuin Namibiassa. Voisin vaikka kirjoittaa aiheesta oman postauksen. Terveisiä!

Maiju - en ole vieläkään lukenut. Masai-sotureita täällä näkyy paljon!

Jenni - ne on limejä ne vihreät, hernepussin takana on avokadoja, niitä löytyy täällä monta eri sorttia, samoin kuin mangojakin.

Savu - ihanaa saada sinut lukijaksi! Laita mulle sun osoite, niin muistan teidän perhettä kortilla. Terveisiä suloisille lapsukaisille!

Sari - jee!! Laitetaan kortti tulemaan. Paljon terveisiä teille kaikille!

Tarja - laitakko mulle teidän osoitteen? Vaikka fb:n kautta. En tiedä kuinka tämä nappaa aina jotkin kommentit tarkastettavaksi, johtuu varmaan siitä, että ne on lähetetty anonyymisti. Terveisiä!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!!

Luen postia joka viikko. Tuoreet vihannekset näyttää aivan ihanilta. Koirien uimakoulu kuulostaa tosi kivalta. Aurinkoista sunnuntaita!!
t. Hanna sisko

Minä luen joka päivä. Oikein päivän koho kohta varsinkin nyt kun tekstiä koko ajan!!
Matkojakin katsottu sinne varo vaan ettei jo tulla kesällä!!
Kaikki kuullostaa niin jännältä ..
ja kodinhoitajat, talonmiehet ...
Onko uudesta kodista tietoa?
Kaikkea Hyvää teille!! halit karvakuonoille!!
- äiti -

jenni kirjoitti...

Hanna ja äiti - tervetuloa koska vaan! Uudesta kodista on pieni haju ja suuri toive, katsotaan miten käy. Varmuuden vuoksi voi pitää peukkuja pystyssä!