Msaada Kenya, msaada = auta Kenia, auta

Oi Kenia, miksi teet elämästäni niin hankalaa? Miksi raivostutat minua päivästä toiseen? Miksi et vaan voisi olla lempeä ja toivottaa minua tervetulleeksi? Miksi sinun tarvitsee vedättää aina, vaikka tilaisuutta ei edes olisi? Miksi sinua on niin vaikea ymmärtää? Miksi et näytä edes jääkiekon mm-kisoja? Miksi annat hetken lämpöä ja heität sitten jäitä niskaan tai paremminkin puukotat selkään?

Voiko tälläiseen yhteiskuntaan sopeutua? Kun ei tätä voi edes käsittää. Lomalaisena, ulkopuolisena leijailijana Kenia on helppo ottaa vastaan, voi katsella lasien läpi kerjääviä äitejä vauvoineen, rauhoittaa mielensä antamalla rahaa katupojalle, rannalta voi ostaa upeita kankaita ja huiveja, mennä niiden kanssa takaisin kotiin ja muistella kaunista ja ah niin kovin eksoottista Afrikkaa. Kookospalmun alle iloisesti laulava tarjoilija tuo mitä maukkaimpia cocktaileja, illalla voi laittaa essun päälle tarjoilijan avustuksella ja syödä elämänsä isointa hummeria (ihan vain herätäkseen aamuyöstä mombasa expressin yllättäessä -okei, tää on ilkeä välihuomautus) ja aamulla jatkaa taas päiväänsä altaassa lilluen.

Entä kun pitäisi saada arki luistamaan? Kun, joka asiassa pitää vältellä paljastuvansa muzungoksi eli valkoiseksi eurooppalaiseksi niin alkaa jo sapettaminenkin riittämäään. Tuntuu, että kaikki on niin helevetin hankalaa, mikään ei suju niin kuin on tottunut, mihinkään tai kehenkään ei voi luottaa. Vain siihen voi luottaa, että minua yritetään huijata joka tapauksessa.

Miten valheelliselta kaikki tänään tuntuikaan, kun auto tulee hakemaan pihasta, vie minut kaverin kanssa katsomaan yhtä kauppaa, josta kiiruhdamme yhteen kaupungin hienoimmista hotelleista viettämään rentouttavaa hetkeä. Siellä kipitämme kohti spata, mietin mielessäni, että kenen elämää elän, haluanko elää sen jonkun muun elämää, kulkea kuskin kyydillä kohti spata, saada siellä sieluttoman hoidon ilman mitään muuta tunnetta kuin inhotusta tukassa, koska se on lääpitty öljyllä tuhannen rasvaiseksi. Arvaatte varmaan vastauksen, en halua. (Oikeasti tuo autokuski on kyllä tehnyt elämästäni tällä viikolla miljoona kertaa parempaa ja avartanut mieltäni paljon.)

Minulla taitaa olla edelleen pahemmanlaatuisia sopeutumisvaikeuksia. Ehkä minun pitää rakastaa ensin Keniaa, jotta Kenia voi rakastaa minua takaisin. Voi Kenia, miksi olet niin vaikea?

ps. en vieläkään tiedä miten tuo muzungo kirjoitetaan oikeaoppisesti.

pps. värisevää sielua ei saa tallata, vinkkivinkki Kenia!