Peli jäi näkemättä, mutta toisen erän puolivälissä alkoi nettiradio kuulumaan ja pikkuveli piti minut tilanteen tasalla tekstiviestitse! Voi jääkiekko, minkä hurmoksen se on saanutkaan aikaan. Nettiyhteys ei jaksanut pyörittää siis livekuvaa, mutta onneksi sentään radio kuului. Kisoja ei juuri muuten ole tullut seurattua kuin männä viikolla, juuri sopivasti nosteen kivutessa korkeuksiin. Olen aina ollut suhteellisen fanaattinen penkkiurheilija, mutta miestäni antijellonampaa saa etsiä. Miestä ei olisi vähempää voinut jääkiekko kiinnostaa, kuinka surullista. Pah!
Ei se mitään, onneksi minulla on netti ja miljoona sivustoa riemuitsemassa kanssani. Valokuvat Helsingistä pelin jälkeen ovat niin täynnä riemua ja yhteishenkeä, että enpä tiedä olenko aikaisemmin moista nähnyt.
Eniten minua harmittaa, kun jäi Mertarannan selostukset kuulematta.
Suomi-ikävä alkaa nostaa päätään, tahdon sinne niin kipeästi ja paljon ja pian. Viime päivien vastoinkäymiset täällä alkavat olla jo ihan liikaa. Niistä lisää myöhemmin, kunha saadaan jotain faktoja pöytään, se peijakas kontti ottaa suurimman paistin osan siinä pöydässä.
Onneksi on Suomen jääkiekkomestaruus millävoi mieltänsä hivellä!
2 kommenttia:
Hei!
Suomi todellakin juhlii...
Oppilaat ovat aivan silmät ristissä koulussa ja ope soittaa niille youtubesta Leijonien kannustusbiisejä. =)
Onneksi pelit ovat nyt ohi, niin ei tarvitse valvoa niiden parissa.
Nyt on ollut aika sateista ja viileää, joten ei tänne nyt kannata ikävöidä. =)
Voimahalaus ja tsemppiä vastoinkäymisistä selviämiseen. Kuuntele youtubesta niitä kannustusbiisejä, kyllä se siitä.
Tsemppiä maailmanmatkaajat!
Heidi
Kiitos Heidi! Voimahalit myös sinne loppurutistukseen ennen kesälaitumia. Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?
Lähetä kommentti