Täydellinen nettipimento on pitänyt minua otteessaan viime kerrasta saakka. Netti ei pelaa kuin satunnaisesti ja eilen se ei toiminut ollenkaan. Kaikki kirjat ja lehdet oli pakattu ja viety varastoon siksi aikaa kunnes koti löytyisi. Onneksi kovalevy oli pakattu täyteen uutta katsottavaa. Onneksi kavereiden sähkölasku oli maksamatta ja sain hieman actionia iltapäivään ja iltaan.
Oikeastaan mitään uutta ei meille kuulu, edelleen odotellaan, että saamme ehdotuksen vuokrasopimuksesta, odotan niin kieli pitkällä, että mies pääsee allekirjoittamaan sopimuksen ja tämä piina on ohi. Pari kuukautta epätietoisuutta on vienyt täysin ajatukseni harhapoluille enkä ole keskittynyt ollenkaan siihen mikä olisi itselleni olennaista - mielekkään ja järkevän tekemisen löytyminen.
Päivät ovat kuluneet pohtiessa Keniaa ja Kenian yhteiskunnan rakentumista, pelisääntöjä, jotka täällä ovat valloillaan sekä niitä valtavia ristiriitaisuuksia mitä tämä maa on pullollaan. Jos Namibia tuntui monikerroksiselta ja vaikealta hahmottaa niin Kenia menee potenssiin sata. Maan historia on kiehtova, ruma ja silti täynnä uskomattoman kauniita tarinoita.
Kuvia on ihan turha edes haaveilla lataavansa, luulin, että mummolan netti olisi ollut maailman hidas, mutta eipä ollut. (mummo, kaikella rakkaudella!)
2 kommenttia:
Eikös se oli hienoa sanoa asuvansa merirosvojen villassa , kuin sanoa asuvansa tavallisessa talossa.
Harva pääsee semmoiseen merirosvojen taloon, saati edes asumaan.
P.s. Käy katsomassa gmail
T: Isi
Ei kai ny sentään, me alettiin mieluuummin siirtomaalaisväeksi, laitan kuvia kunhan kamera löytyy.
Lähetä kommentti