auringon noustessa
Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.
19.7.2012
Voi pientä.
Sitä mää vaan, että meillä on tainnut tiheän imuttelun, itkun ja sylissä olon kausi alkaa. Mennään näin nyt vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti