Vuoden alussa häämatkallamme Kapissa mietin usein haikeana, että josko se oli viimeinen kerta kyseisessä kaupungissa pitkääään aikaan. Hyvästelin paikkoja mielessäni, mutta hei pian pääsen tervehtimään niitä uudelleen. Tiistaina lähdemme matkaan viideksi yöksi. Majoitus on varattu ihan siitä Waterkantin sydämestä, unelmien ruokakauppani vierestä. Viime päivät olen mielessäni eniten ilakoinut siitä, että asustamme pienessä huoneistossa, jossa on keittiö, ilon siihen kaikkeen saa aikaan se, että pääsen ruokaostoksille siihen unelmieni Spariin ja Woolworthsiin! Miehelle matka on työreissu. Meille kaikkea muuta.
Olen superonnellinen ihan vain tallaamaan niitä samoja paikkoja kuin edellisilläkin reissuilla, mutta voisihan sitä kokeilla jotain uuttakin. Joten jos siellä puolen ruutua tulee mieleen jotain niin vinkatkaa. Viinireissut ja perusturistijutut on jo tehty, matkassa mukana on tällä kertaa myös tämä uusin tulokkaamme, joka tietysti rajaa kreisibailaukset ja tietyt paikat pois, mutta muuten.
Yksi loman parhaita puoliahan on sen miettiminen näin etukäteen, kaiken tekemisen ja näkemisen haaveilu. Just nyt näen kuinka menen aamulla Hipun kanssa lenkille, työntelen rattaita Seapointin rantabulevardilla (ei mietitä sitä että sinne on aika pitkä matka), pysähdyn johonkin ihanaan kahvilaan aamukahville, vauva myhäilee tyytyväisenä (Kapissa ei tietenkään kiukuta ketään koskaan), näytän Hippuselle merileijonat, ostelen Mombasaan soveltuvia vaatteita, käyn lempilemmikkikaupassa, lounaaksi pistelen puikoilla sushia, toisena päivänä Long Streetin purilaista, Primi Piatti on tietty ihan must, ökyboheemit Waterkantin kaupat kiertelen tällä kertaa läpi ilman hoppuilevaa miestä, pikkumies kun nukkuu silloin tyytyväisenä kantorepussa. Mulla on tietty tukka koko ajan hyvin ja kauniit vaatteet päällä. Ihan mieletön reissu tiedossa!
Stressata ei kannata siitä, että säätiedote sanoo lämpötilan vaihtelevan 11 ja 36 asteen välillä tai että matkalaukkujen pitäisi selvitä Nairobin ja Johannesburgin lentokentiltä eteenpäin.
ps. arvatkaa vaan kirjoitinko tätä aikaisin aamulla? kyllä. meidän netti vaan ei toimi ja se on kuulema vaan meidän yhteys. joka päivä käy uusi ukko tekemässä jotain ja netti toimii taas hetken silloin ja toisen tällöin. aarrghhhh.
2 kommenttia:
Toivon sydämestäni etäkaikki menee just noin. TÄÄLLÄ JO VÄHÄN KIRKKAAMPI ILMA JA HUOMISEKSI LUVASSA JO PIENTÄ PAKKASTAKIN.
HYVÄÄ MATKAA ja täyttyköön kaikki toiveesi.Hipulle halit ja Matille terkkuja.
Ihan ei kaikki käytäntöön asti päässyt, mutta ei edes harmita!
Lähetä kommentti