Sunnuntai, hyvää isänpäivää!

Keskiviikko meni Nairobissa.

Torstaina oli sähköt poikki aamukuudesta iltaseitsemään. Jäätelö suli pakastimeen, prkl.

Perjantaina iski hirmuinen päänsärky, veti sänkyyn koko päiväksi.

Lauantaina menimme patjakaupoille, jotka päätyivät kaksituntiseksi keskusteluksi autoista. Mies ja liikkeen omistaja löysivät toisensa ja pian mies jo istuikin omistajan Porschessa ja kävi läpi joka hemmetin nappulan ja toiminnon. Sanomattakin selvää, että patjasta unohtui keskustella ja että allekirjoittaneella meni hermot täysin. Hei, se oli minun selkä ja uuden patjan hankintahetki. Ilta meni miehen kollegan läksiäisissä, kahdeksan vuotta Itä-Afrikassa, Tansaniassa ja Keniassa ovat varmasti jättäneet jälkensä tämän sympaattisen filpparin sydämeen. Iltaan kuului siis yllätysyllätys karaokea, paljon riisiä ja juomaa. Tunnelma on minun mielelleni niin absurdi, kun kolme filippiiniläismiestä laulaa hennoilla äänillä kaikkensa antaen Bon Jovin Bed of Rosesia. Tai Celine Dionia, Scorpionsia ja Michael Boltonia. Tähän väliin on taas sanottava, että nautin filppareiden seurasta, se on jotenkin niin täysin erilaista kuin  mikään koskaan kokemani kulttuuri. Äärettömän ystävällistä ja ujoa menoa, mutta silti jokainen laulaa karaokea ilman minkäänlaista häpeää ihan millaisella laulutaidolla tahansa.

Sunnuntai. Aamulenkki eilisen tappelupukareiden Akun ja Maran kanssa, porkkanasämpylöitä home made ja aamupala jo ennen kymmentä... Apua, mihin tämä maailma on menossa (niin ja ne sämpylätkin tuli uunista ulos jo ysin jälkeen)? Nyt patjagooglailua ja nettimaailman tietojen päivittämistä neljän päivän pimennon jälkeen.

Hyvää Isänpäivää kaikille iseille! ja erityisesti omalle isälle!

Mombasassa on läkähdyttävän kuuma vaikkei aurinkoa edes näy. Kaikki mahdolliset läpivedot on ikkunoita ja ovia avaamalla mahdollistettu, silti jokainen vähänkään toimiva katto -tai lattiatuuletin on päällä. Hiki.