Kun olen yksin kotona, olen todella yksin kotona. Ei ole koiria, ei lasta, ei miestä, ei puutarhuria, ei vartijaa, ei siivoojaa. Minä vain.
Mitä suomalaisille naislaulajille on tapahtunut? Laura Närhen ja Jenni Vartiaisen uusimmat radiossa soivat hitit ovat erikoisia, suorastaan pakottavat vaihtamaan kanavaa. En oikein voi sano itseäni hyvällä tahdollakaan ihmiseksi, jolla olisi tuntemusta musiikkia kohtaan, mutta nämä kaksi biisiä ovat suoraan jostain euroviisujen humppakokoelmasta.
Pyöräilijät ovat pelottavia, ei pelkästään jalankulkijan näkökulmasta vaan myös autoilijan. Nämä pelottomat vauhtijannut menevät teiden yli sivuille katselematta ketään kunnioittamatta. Eikö se oma henkikulta edes voisi olla suojelun arvoinen?
Itsepalvelu. Tuntuu suorastaan väärältä maksaa itsensä kipeäksi ravintolassa ja hoitaa samalla itse tarjoilu, juosta edes takaisin hakemassa juomaa, ruokailuvälineitä, maksaa, tilata jne. Ruoka on onneksi lähes poikkeuksetta hyvää ja tuoretta. Ymmärrän kyllä, että pikaruokalassa on itsepalvelu, mutta ihan oikeassa ruokaravintolassa. Okei, nyt oli kyse terassista, mutta ravintolan sisällä oli vain kaksi asiakasta, joten aikaa olisi kai ollut tarjoilla uloskin. Ja juu, ymmärrän senkin että linjaukset pitää tehdä ja niissä pitää pysyä, mutta vetoan edelleen siihen, että kauniilla ilmalla ruokaravintolan tulisi pystyä tarjoilemaan muuallakin kuin tiskin takana.
Tippaus, enää ei tarvitse miettiä tippausta eli juomarahaa. Mutta toisaalta ketä sitä itsepalvelumaassa tippaisikaan? Itseään?
Yhtä kaikki, huomioni osoittavat aika selkeästi sen, että hyvin pyyhkii, jos huolehdin suhteellisen vähäpätöisistä asioista (paitsi nuo pyöräilijät!). Ei tarvitse ihmetellä arkielämään isosti vaikuttavista tekijöistä eli sähköstä, netistä, vedestä, turvallisuudesta ja ruokamyrkytyksistä. Voi vaan viilata pilkkua. Tosin sohva ja olohuone olisi aika jees.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti