Pieni mies toipuu edelleen ärhäkästä nielutulehduksesta. Me käytetään kertakäyttöastioita ja keitän ahkerasti perunoita. Ruoka maistuu niin hyvältä, karkista tulee paha olo. Sauna on parhautta. Perhe lähellä parhauden pariin myös.
Tekisi mieli niin mennä sinne ja tänne, mutta on maltettava odottaa Hipun paranemista.
Meidän tulevaisuus on vielä avoin, vielä ei osaa juurtua tänne, jatketaan siis kertakäyttölinjalla.
3 kommenttia:
Tsemppiä Suomeen paluuseen koko perheelle! Olen blogiasi seurannut jo Namibia-ajasta, mutta nyt vasta sain aikaan kommentoida.Pahoittelen sitä! Parempi kai kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan. Kiitos, että olet jakanut ikimuistoiset vuotenne Afrikassa! <3 Toivottavasti jaksat alkuihmetyksen jälkeen päivitellä taas blogiasi. Kiva kuulla miten menee, miltä tuntuu ja mihin elämä teitä taas heittää vai jäättekö pysyvästi tänne.:-)
Hienoja muistoja jatkoonkin! Voimia menneistä uusiin haasteisiin!
Lämmöllä,
Ella-koiran emäntä Alina (Afrikka-kärpäsen purema, joka suunnittelee seuraavaa matkaa ja joka on myös hullaantunut Kapkaupungista ja koko niemen alueesta)
Kylla se siita, pikku hiljaa. Tulin just takaisin SUomesta, musta siella oli oikein mukavaa :D
Ymmarsinko siis oikein, etta ootte kohta taas suuntaamassa jonnekin muualle? Ajattele tata seikkailuna (tiedan, hemmetin vaikeaa varsinkin kun on lapsi matkassa)!
Kiitos Ella! Parempi myöhään kuin ei millonkaan, totta tosiaan. Voi Kapi, hyviä suunnitteluja!
Emppu - seikkailu juu! Tai sitten semmoinen sätkynukke, jota vedellään naruista. Asennekysymys kai, asenne vaihtuu ehkä joka toinen tunti. Työtilanne sanelee pitkälti josko jäädään Suomeen vai ei, tällä hetkellä tekisi mieli jäädä tänne, koska täällä on just nyt aika mukavaa :)
Lähetä kommentti