Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

4.4.2011

Chini ya jua = auringon alla

Ei uutta auringon alla. Viikonloppu soljui kauniina ja kuumana, liian paljon hyvää ruokaa, aamu-uinteja ja uusien drinkkejen testailua. Jo esittelemäni Dawa on kaiken hehkutuksen arvoinen, kiiruhtaen kiipesi ykkössuosikikseni.

Maanantaiaamu jatkui aamu-uinnilla, lenkkeily on saanut väistyä siihen tosiseikkaan, että en saa itseäni ylös sängystä aamukuudelta. Mutta ei tuo aamujumppa Intian valtameressä hullumpaa ole. Päivä jatkui Nakumatissa ostoksilla, lihakaupasta kävin taas hakemassa muovipussin pohjalle miehelle pihviä. Tällä kertaa sain vain sellaisen klöntin, että aika paljon sitä sai itse veitsellä veistellä ennen kuin se pannun pohjalla päätyi. Miehelle kelpasi mainiosti. Mieheni on siitä kätevä, että hän syö melkeinpä mitä vain napisematta ja turhia kursailematta (kiitokset anopille!) ja muistaa aina silloin tällöin kehuakin.

Lautaselle päätyi myös kasvispurilaisia, sämpyläksi uunissa 15 minuuttia paahdettua kesäkurpitsaviipaletta, kesäkurpitsaviipaleen päälle tomaattia, sipulia ja ripaus mustapippuria, pihviksi mozzarellaa ja vielä yksi viipale kesäkurpitsaa kruunaamaan purilainen ja takaisin uuniin 10 minuutiksi. Oli oikein herkullista salaatin kanssa ja tällä kertaa onnistui karppauskin. Auttaakohan se jos karppaa aina joka toisella aterialla?

Maustehyllyni on vielä ihan vaiheessa, sieltä löytyy vasta suolaa, mustapippuria, chiliä, korianteria, juustokuminaa eli jeeraa ja currya. Mausteita kaupat ovat pullollaan, kaikki ovat vain vieraita minulle, opettelen siis mauste kerrallaan. Basilikaa en ole löytänyt mistään, nyyh.

Eilen saimme monta kymmentä senttiä korkean pinon suomalaisia lehtiä, enimmäkseen naistenlehtiä. Sanomattakin kai selvää, että aika on kulunut niiden parissa, ihan luksusta. Huomenna voisin virittää itselleni paikan auringoon ja kärventää hieman nahkaa lehtien parissa. Väriä täällä on tarttunut ihan pakostakin, vaikka itse auringossa en ole ihan vain ruskettumisen vuoksi vielä kertaakaan ollut. Aurinko on ollut ihan liian kuuma siihen. Tarkoittaako tämä sitä, että alan sopeutua kuumuuteen? Tänään ei lentänyt yhtään ärräpäätä, kun kokkasin illallista ja hiki valui solkenaan, vaikka se hikitippa tuossa nenän ja ylähuulen välissä on aivan liian tuttu kaveri. Pahemman laatuisten hikikohtausten määrä on tänään ollut kolme.

Ei kommentteja: