Olo on jokseenkin epätodellinen, vaikka olemme täällä Namibiassa olleet jo muutaman päivän ja yön, suhanneet jo Windhoekiin ja takaisin rannikolle, on kuin olisi ulkoistettu omasta itsestään ja vain tarkkailisi mitä täällä kerran niin tutussa paikassa nykyään tapahtuu, hakee tuttuja asioita ja etsii muutoksia.
Huomiota: Namibia on todella tyhjä, ei täällä ole ketään ja ne ketä on, varsinkin valkoiset, ovat varsin paksuja. Koskaan täällä asuessa afrikaanereiden puhe ei kuulostanut niin huvittavalta kuin nyt. Namibia on puhdas maa, roskia näkyy todella harvakseltaan, vessat ovat aina puhtaita. Rannikolla taloissa ei ole muureja ympärillä, saatika ikkunoissa kaltereita. Hanasta tulee minkä lämpöistä vettä vaan haluat. Rannikolla on helppo hengittää.
Viime vuonna tähän aikaan oli muistaakseni suhteellisen kaunis sää, aurinko jaksoi paistaa rannikolla päivittäin eikä tarvinnut vuorautua moneen kerrokseen vaatteita. Nyt täällä on ihan jäätävän kylmä, kun muualla Namibiassa rikotaan lämpoöennätyksiä ja helleaalto on koetullut maata viimeiset pari viikkoa.
Ihan pian lähdemme syömään yhteen lempiravintoiloistamme Jettyyn, katsotaan pääseekö sinne ilman pöytävarausta.
Joko siellä Suomessa on pakkasta ja lunta?
2 kommenttia:
Moikka!!
On täällä lunta 5cm ja pakkasta pari astetta nyt yleensä lämpö asteita. Ei kyllä talvelta tunnu.Ihanaa nauttikaa te Nanibiasta kohta yksi vuosi täynnä!!!! -savo-
Terveisiä Hulkon kulmilta, kateltiin juuri reissukuvia. Kovasti sinnuu ootellaan ja päästiin sopuun sinun majoituksestakin...ehkä.
Lähetä kommentti