Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

12.10.2012

Msambweni meets Swahili Style II

Saapuessamme tähän kauneuteen oli alla oleva näkymä ensimmäinen, minkä kohtasimme kun autosta nousi ylös ja käteensä sai raikkaat eukalyptykseltä tuoksuvat pyyhkeet.




Kyseessä on siis Msambwenin päätalo.



Meidän villassamme näytti sitten taas tältä, ei hullumpaa eikä kertakaikkisen mitään valitettavaa, näkymissä.


Tämä kaikki oli vain meille, oma uima-allas, omat auringonottopaikat, omat ruokailutilat, paljon tilaa ja kaikki niin kovin kaunista.


Uima-altaan ja kylpyammeen lisäksi villassa oli poreamme.



Olisin voinut vaan istua pöydän ääressä ja ihastella. Rannalla ei ollut ketään, kaikkialla oli hiljaista vain meri eli elämäänsä.



Muutamat purjeveneet kalastajineen lipuivat ohi.



Aamupala ja laskuvesi.


Joskus mietin haaveillen asumisesta rannalla, voiko merestä saada tarpeekseen? Namibiassa asuimme ihan muutaman talon päässä rannasta ja auringonlaskuista mereen. Täällä olemme asuneet pari kuukautta rannalla ihan alussa, tuijotin merelle päivittäin, makkarimme ikkunasta tulvi valo sisään joka aamu auringon noustessa meren takaa. Se oli kaunista se. Pitäisiköhän alkaa pitää korvat ja silmät auki jos vaikka jostain ilmaantuisi talo rannalta? On meri miljoona kertaa kauniimpaa katsoa kuin harmaa muuri, jonka takana mylvii lehmät ja hulluksi tullut vuohi.

2 kommenttia:

Arja-täti kirjoitti...

Siis,niin henkeäsalpaavat maisemat ja kaikki, mitä olet saanut siitä kameran kautta meillekkin aistittavaksi. Ihana, tunnelma häkellyttävän leppoisa. Kaikki kohdallaan.Saamme näin lämpimiä tuulahduksia syksyisiin päiviin!
Terkuin!

jenni kirjoitti...

Hei, niin oli kaunista ja onneksi edes jotain sai kamerallakin tallennettua, se parempi kamera on vaan hyllytetty homehtumisen takia. Paljon paljon terveisiä!