Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

4.3.2011

Pao!

Tärkeimmät ensin eli omat muruset. Kuvat on otettu yhdeksän aikaan tänä aamuna, kuumuus iskee jo heti kuuden jälkeen, kun ensimmäiset auringonsäteet alkavat valaisemaan. Että siitä se läähätys sitten alkaa.


Viime yön ilmastointi huusi koko ajan. Mies yrittää painostaa minua lopettamaan ilmastoinnin käytön (haluaa säästää sähköä, tässä kohtaa sisäinen juppini nauraa ivallisesti eikä suostu tinkimään asiasta tuumaakaan, ei enää viime yön jälkeen). Viime yö oli ensimmäinen, kun ilmastointi oli päällä koko ajan ja kylläpä nukutti hyvin. Ei tarvinnut herätä puolen tunnin välein irrottamaan lakanaa irti likomärästä ihosta. Saipa karvakuonotkin nukkua rauhassa viileässä huoneessa.


Tämän hetkisen talomme pihaa etupuolelta. Isot puut varjostavat mukavasti pihaa.


Alla olevat kuvat on napsittu tiistaina, matkalla lentokentältä kaupungin keskustaan.






Pao on swahilia ja tarkoittaa coolia eli siistiä.

Mombasa-angsti on helpottanut, mutta ihan vain vähän. Mies yrittää pehmitellä, aikoo viedä minut huomenna snorklaamaan, katotaas nyt, tahdonko minä mitään kaloja nähdä muualla kuin lautasellani.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siitä se lähtee sujumaan,
kunhan ensin kauhistukset
saa kauhisteltua.

T: Isi

jenni kirjoitti...

Toivottavasti just niin, että kauhistelen vain hetken ja sopeudun sitten - tuntuu vain, että tätä kauhisteltavaa riittää niin paljon. Terveisiä!

Hanne kirjoitti...

Aika erilaiselta näyttää Namibiaan verrattuna! Varmasti totut ja toivottavasti lopulta ihastut. Ehdottomasti menet niitä fisuja katsomaan muualtakin kuin lautaselta. Tsemppiä!