Ristiriitaa. Vuodatusta. Tuen ja turvan tasapainoilua. Jäsenneltyä, mutta tiuhempaan jäsentelemätöntä.
Lokeroimista ja sen vimmaista vastustamista. Ihan varmasti jatkuvaa hikoilua.

10.3.2012

Sähkö ei oo mun kamu

Tällä viikolla maanantai ja tiistai meni netin temputellessa, netti toimi aina minuutin ja oli poissa kymmenen. Keskiviikkona sähköt palautuivat vasta pimeän tultua eli joskus seitsemältä, generaattori toimi viisi minuuttia kerrallaan. Torstaina netti oli taas poissa iltaan saakka ja eilen sitten telkkari ei enää toiminut. Eikä toimi vieläkään. Jos joku muistaa niin Namibiassahan meillä oli jatkuvia ongelmia sähkön kanssa. Sähköt meni ja tuli miten sattuu. Niitä kävi ihmettelemässä monta sähkömiestä ja lopulta minua varmaan luultiin vainoharhaiseksi valehtelijaksi. Viimeisillä Namibian viikoilla sitten vihdoin joku päätti tarkastaa sähkökaapelin, joka tulee taloon. Noh, sieltähän se vika löytyi. Se kaapeli oli lähes poikki.

Minua on alkanut epäilyttämään se, että onko minussa jotain mitä elektroniikka kammoksuu. Jotain mikä saa ne toimimattomaksi kun minä olen lähellä. Toki täällä sähkökatkoista ja nettipimennosta saa kaikki osansa, mutta että tuo telkkarikin.

Ei auta kuin laittaa puutarhuri könyämään katolle ja aloittaa antennilautasen siirtely. Vaikka hyvin ilman tuota televisiotakin on kyllä pärjätty.

Miehen poissaollessa myös makkarin ilmastointi on alkanut osoittamaan hätähuudon kaltaisia merkkejä, jo neljänä yönä olen kolmen aikaan herännyt siihen, kun laite pitää hirmuista meteliä, ei yhtään sellaista kuin normaalisti. Ei auta kuin ottaa se aina pois päältä ja herätessä hikisenä laittaa se uudelleen päälle. Kai nekin voi ylikuumentua?

En siis tässä halua valittaa kunha vain totean ja kerron kuinka elämäni sähkön kanssa sujuu, tai siis ei suju.

2 kommenttia:

Kaarina kirjoitti...

Luin tänään Kodin Kuvalehteä, ja yhdessä kuvassa näin "tutut" kasvot. :) Sinähän se taisit siinä kampaamotuolissa istua?

jenni kirjoitti...

Heh, siellähän minä taisin perunarakastajani käsittelyssä olla!